Asianajajan blogikirjoituksia erityistilanteista - Helsinki

  • 09/12/2019 - Asianajaja Jyrki Pekkala 0 Kommentit
    Perinnöstä ja testamentista luopuminen

    Vanhempien ihmisten periessä omilta vanhemmiltaan varallisuutta he eivät useinkaan halua ottaa perintöä taikka testamenttisaantoa vastaan perintöverojen tai jonkin muun syyn vuoksi. Tällöin on mahdollista luopua todisteellisesti sekä perinnöstä että testamentista siten, että luopujaperillisen jako-osuus menee suoraan lain nojalla perittävän kuoltua hänen omille perillisilleen eli tavallisesti lapsille, eikä luopujaperilliselle määrätä perintöveroa. Luopumisoikeus on ehdoton eikä edellytä erityisiä perusteluja. Perinnöstä ja testamentista voidaan luopua ennen perittävän kuolemaa, jolloin ilmoitus on luovutettava todisteellisesti perittävälle. Luopumisilmoitusta ei voida tehdä perittävän eläessä maistraattiin. Siltä varalta, että perittävä on määrännyt perilliselleen testamentissaan varallisuuttaan, on luopumisilmoitus syytä tehdä samalla ilmoituksella, jossa luovutaan perinnön lisäksi myös testamenttisaannosta.


    Perintöveroton luopuminen edellyttää, ettei luopujaperillinen ole ottanut vastaan perittävän kuoleman jälkeen varallisuutta kuolinpesästä, ja ettei hän ole muutoinkaan ryhtynyt pesään osallistumalla esimerkiksi perittävän asunnon myymiseen. Lisäksi edellytetään, ettei perillinen määrää luopumisilmoituksessa, kenelle hänen jako-osuutensa on menevä. Perunkirjoitukseen osallistuminen ei poista luopumisoikeutta, ja usein luopumisilmoitus annetaankin vasta perunkirjoituksessa siitä huolehtivalle kuolinpesän osakkaalle. Luopumisilmoituksessa ei ole tarpeen mainita, että luopujaperillisen jako-osuus menee esimerkiksi hänen lapsilleen, koska luopujaperillisen osuus menee hänen perillisilleen suoraan lain nojalla.

    Perinnöstä ja testamentista luopuminen on laillista myös silloin, kun perillisellä on ulosotossa suuria velkoja eikä perillinen halua jako-osuutensa menevän velkojensa maksuun. Kukaan velkainen perillinen ei ole velvollinen ottamaan vastaan perintöä. Mikäli ulosottovirasto kuitenkin ehtii ulosmittaamaan perintöosuuden ennen luopumisilmoitusta, ei luopuminen sido perillisen velkojia, vaan hänen jako-osuutensa käytetään velkojien saatavien maksuun. Perintöosuuden ulosmittaus tapahtuu usein jo ennen perunkirjoitusta, minkä vuoksi velkaisen perillisen on syytä huolehtia luopumisilmoituksen tekemisestä heti perittävän kuolemasta tiedon saatuaan. Perittävän kuoleman jälkeen velkojia sitova luopumusilmoitus voidaan tehdä kuolinpesää hoitavan osakkaan lisäksi maistraattiin.

    Henkivakuutuskorvauksista luopuminen

    Perintöverotuskirjallisuudessa on katsottu, että henkivakuutuskorvauksista voidaan luopua samalla tavalla verottomasti kuin perinnöstä. Velkaisen henkivakuutuskorvauksen etuuden saajan oikeus luopua henkivakuutuskorvauksista velkojia sitovasti on kuitenkin epäselvää. Vanhemmassa oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vakuutuskorvauksista luopuneen edunsaajan lapset saavat korvauksen itselleen sijaantulijana kuten perintöasioissa. Tällainen sijaantulo-oikeus ei perustu kuitenkaan lakiin eikä oikeuskäytäntöön, vaan todennäköisempää on, että ulosottovirasto katsoo luopujan osuuden palautuvan kuolinpesään muilla perillisille jaettavaksi.

    Lue lisää
  • 07/02/2019 - Asianajaja Jyrki Pekkala 0 Kommentit
    Poliisikuulustelut

    Poliisin kutsuessa kuulusteluihin vastaajaksi epäiltynä, on epäillylle erittäin tärkeää ottaa etukäteen yhteys asianajajaan omien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseksi. Näin siinäkin tapauksessa, että epäilty kokee itse, ettei epäilyyn ole aihetta. Asianajajan läsnäolo kuulusteluissa on epäillyn oikeusturvan kannalta tärkeää. Poliisi, syyttäjä tai tuomioistuin eivät pidä asianajajan ottamista mukaan kuulusteluihin syyllisyyden merkkinä.


    Kuulusteluihin mentäessä on hyvä muistaa, että vain asianajaja varmistaa, että epäillyn kertomus kirjataan kuulustelupöytäkirjaan oikein, ja että kaikki epäillyn syyttömyyttä tukevat seikat merkitään esitutkintapöytäkirjaan oikealla ja riittävällä tavalla. Jos jokin epäillyn kertoma seikka on merkitty esitutkintapöytäkirjaan väärin taikka harhaanjohtavasti, on mahdollisessa oikeudenkäynnissä varsin vaikeaa vedota jälkeen päin allekirjoitetun kuulustelukertomuksen virheellisyyteen.

    Lue lisää
  • 07/02/2019 - Asianajaja Jyrki Pekkala 0 Kommentit
    Ehdollinen vankeusrangaistus

    Jos rikosasiassa tuomittu vankeusrangaistus ylittää kaksi vuotta, ei rangaistusta voida tuomita ehdollisena, vaan tuomittu vastaaja joutuu kärsimään osan rangaistuksesta vankilassa. Talousrikoksissa vankeusrangaistuksen pituuteen ja vahingonkorvausten määrään vaikuttaa olennaisesti rikoksella aiheutetun vahingon määrä, mikä kysymys nousee esille erityisesti arvioverotukseen perustuvissa törkeissä veropetosasioissa.


    Rangaistuksen ylittäessä puolitoista vuotta, on ehdottomaan vankeuteen syytä varautua, jos puolustus ei esitä jotain konkreettista perustetta ehdolliselle vankeusrangaistukselle. Ensikertalaisuus ei ole vallitsevan oikeuskäytännön mukaan yksinään riittävä peruste. Perusteen etsiminen ehdolliselle vankeudelle ja tehokas esille tuominen oikeudenkäynnissä kuuluu yksinomaan syytetyn asianajajan tehtäviin. Syyttäjä tai tuomioistuin eivät tee tätä puolustustyötä viran puolesta.

    Lue lisää
  • 08/04/2015 - Asianajaja Jyrki Pekkala 0 Kommentit
    Suurten yrityssaatavien perintä

    On sanottu, että saatavan turvaaminen ja kotiuttamisen varmistaminen alkaa jo ennen ensimmäisen laskun erääntymistä eli sopimusehdoista neuvoteltaessa. Riippumatta siitä pitääkö tämä paikkansa, joutuvat luotonantajat usein sovituista maksuehdoista huolimatta perimään saataviaan voimatoimin ja tekemään sopimussuhteen kestäessä uusia syntyneen saatavan kotiuttamiseen tähtääviä lisäsopimuksia.


    Velkomiskanteet, konkurssiuhkaiset maksukehotukset, takavarikot ja ulosottotoimet eivät aina johda suuren yrityssaatavan perimisen onnistumiseen. Liian voimakkaat ja velallisyrityksen maksukyvyn ylittävät perintätoimet ovat omiaan johtamaan yritysvelallisen konkurssiin ennen kuin saatava on kokonaan peritty.

    Perintä voi epäonnistua myös siten, että velallisyrityksen konkurssipesä peräyttää kriittisenä aikana perityt rahat, vakuudet ja muut maksujärjestelyt takaisin takaisinsaantiperusteella. On myös muistettava, että tratoista, yksipuolisista tuomioista ja konkurssihakemuksista syntyy velallisyrityksen luottotietoihin maksuhäiriömerkintä, josta muut velkojat voivat havahtua yliagressiivisiin perintätoimiin, jolloin velallisyritys voi keskittää likvidit varansa näiden muiden velkojien saamisten maksuihin.

    Lue lisää

Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, käytämme kumppaniemme kanssa sivustolla evästeitä. Jos et hyväksy evästeitä, muuta selaimesi asetuksia. Lisätietoja. Hyväksyn evästeiden käytön jatkamalla sivuston käyttöä.